Täällä on muutaman kerran viitattu siihen, ettei USA:n taloudelliseen nousuun ole syytä luottaa ainakaan vahvasti. Syyt tähän löytyvät lyhyessä, uskottavassa ja helposti ymmärrettävässä muodossa erään yleisesti arvostetun rahastonhoitajan sivuilta[1]. Hänen erikoisuutensa on tilastoyhteyksien selvittäminen ja analysointi. Toisin kuin useiden finanssianalyytikkojen aikasarjat hänen käyttämänsä tilastosarjat sisältävät myös USA:n 1930-luvun suuren depression. Tämä on sen verran harvinaista, että hänen näkemyksiinsä osakemarkkinoiden riskeistä kannattaa ainakin tutustua.
Analyysin eräs lähtökohta on, että USA:n talous jo pidemmän aikaa on edennyt kasvun ja uuden laskun rajamailla. Tämä merkitsee, että varsin vähäiset häiriöt voisivat kääntää talouskehityksen laskun puolelle.
Artikkelia tulkiten on kaksi pääsyytä uskoa, että USA:n talous lähiaikoina tulee näyttämään huonompaa tulosta kuin mitä virallisilta tahoilta annetaan ymmärtää: Suhdanteita ennakoivien aikasarjojen yhteys todelliseen suhdannekehitykseen on romahtanut. Osakemarkkinat USA:ssa ovat jo useiden kuukausien ajan nousseet siitä huolimatta, että taustalla oleva ympäristö historiallisesti on johtanut erittäin suuriin tappioihin.
Ennakoivien suhdannesarjojen heikentynyt ennustekyky merkitsee, ettei tällä hetkellä yksinkertaisesti ole mahdollista luotettavasti arvioida tulevaa taloudellista kehitystä USA:ssa. Varsinkin lyhyen aikavälin muutokset yksittäisissä sarjoissa eivät kerro tulevasta juuri mitään. Mahdollinen yhteys on itse asiassa kääntynyt positiivisesta (lievästi) negatiiviseksi. Syy saattaa löytyä harjoitetussa rahapolitiikassa, jonka löystyminen ennakoijien heiketessä johtaa vain hetkelliseen taloustilanteen parantumiseen[2]. Lyhyet ennakoijat tähän saakka on käytetty perusteluna vahvistuvalle talousnousulle mutta tilanne saattaa olla päinvastainen.
Osakemarkkinoiden korkeaan arvostukseen vaikuttaa ennen kaikkea liittovaltion alijäämästä johtuva yritysten voittojen korkea taso (70% yli historiallisen keskiarvon). Toinen myötävaikuttava syy on hyvin matala turvallisten saatavien korkotaso mikä on houkutellut ammattisijoittajia siirtymään riskipitoisiin sijoituksiin USA:ssa ja muualla. Kolmas on sijoittajien melko ehdoton mutta aiheeton luottamus siihen, että rahapolitiikka estäisi osakekurssien merkittävää alentumista. Historiallisesti vastaavat harvinaiset tilanteet ovat USA:ssa päätyneet osakekurssien yllättävään puolittumiseen.
Jos tähän analyysiin uskoo, USA:n suhdanteiden kehittymistä koskevat lausumat ovat arvoltaan kyseenalaisia. Erityisesti osakemarkkinoiden merkittävä lasku saattaa muodostaa talouskasvulle kielteisen häiriön. Monet kotimaiset ja ulkomaiset yllätykset/tapahtumat voisivat muodostaa kipinän USA:n osakekurssien laskulle. Tällainen lasku taas näkyisi sijoittajien taseissa kasvavina tappioina. Varsinkin pankit ja niiden suoraan ja epäsuorasti rahoittamat varjopankit joutuisivat taas kerran samantyyppiseen tilanteeseen kuin viisi vuotta sitten. Omaisuusarvojen lasku vaikuttaisi kuitenkin myös tavallisten ihmisten saataviin (kiinteistöt, eläkesijoitukset) eli jo melko vaisu, mutta USA:n taloudelle erityisen tärkeä kulutus hidastuisi edelleen.
Jos tämä kehityskulku myös johtaisi markkinakorkojen nousuun, vaikeudet monipuolistuisivat. Velkaantuneisuus USA:ssa on edelleen korkea sekä yksityisellä että julkisella puolella eli koron nousu kasvattaisi näiden rahoitusmenoja merkittävästi. Kansainvälistyneet rahoitusmarkkinat varmistaisivat, että korkojen nousu siirtyisi muuallekin, vastaavanlaisella vaikutuksella. Euroopassa korkealle velkaantuneet valtiot, yritykset ja kotitaloudet joutuisivat varsin nopeasti taloudellisiin vaikeuksiin.
Tämän takia ei ole vielä turvallista uskoa julistuksiin siitä, että uusi kasvukausi on alkanut ja talouskriisi nyt on takanapäi
[1] Artikkelin osoite on www.hussmanfunds.com/wmc/wmc131007.htm.
[2] Argumentti ei oikein vakuuta, koska jää arvoitukseksi miksi rahapolitiikan löystyminen jo ylilikvidissä tilassa vaikuttaisi juuri mihinkään reaalitaloudessa.