Tämän vuoden aikana EKP valmistautuu vastaamaan euroalueen rahapolitiikan lisäksi myös alueen pankkivalvonnasta. Alkajaisiksi keskuspankki selvittää suurimpien pankkien vakavaraisuutta ja lisäpääoman tarvetta. Julkinen keskustelu on jo alkanut siitä, mihin tuloksiin tämä AQR:ksi (Asset Quality Review) nimetty harjoitus saattaa johtaa.
Kysymys on tärkeä monesta syystä. Jäsenmaat vastaavat tähän saakka vastuullaan olleiden pankkien tappioista ennen uuden pankkiunionin syntyä mutta sen jälkeen tappioista/pääomitustarpeista vastaavat tarvittaessa kaikki euromaat yhdessä. Nyt on tarkoitus perata pankkien taseet, jotta vanhat synnit saadaan poistettua ennen uuden järjestelmän alkua.
Odotuksiin nähden vähäiseksi arvioitu lisäpääoman tarve saattaa vaurioittaa EKP:n uskottavuutta valvojana. Odotuksiin nähden suureksi arvioitu lisäpääoman tarve voi taas aiheuttaa poliittisia jännitteitä sitä koskevissa maissa. Ensisijaiseksi julistetun bail-in-periaatteen (eli sijoittajavastuun toteuttamisen) käytännön soveltamisesta saadaan ensimmäisiä näyttöjä Kyproksen ohjelman jälkeen – tai sitten ei.
Stressitesti on ennuste
Pankkien stressitestien tulos riippuu osaltaan siitä, mitkä riskit EKP olettaa toteutuvan ja miten niiden oletetaan näkyvän pankkien sijoituksissa. Koska testattavina ovat rahoitusjärjestelmälle tärkeiksi katsotut pankit, olisi toivottavaa että riskit sisältäisivät suuria ja laajoja euroalueen rahoitus- ja talousjärjestelmän häiriöitä. Siihen liittyisi myös pankkien arvopaperiomistusten, mukaan lukien valtioiden velkakirjojen, arvojen lasku. Tämä on tärkeä yksityiskohta, koska se periaatteessa edellyttää EKP:ltä hyväksyttyä näkemystä eri valtioiden luottokelpoisuudesta.
Eri pankkien vakauden ja vakavaraisuuden mittarit voivat myös antaa varsin erilaisia tuloksia. Mittarit eroavat toisistaan usealla tavalla. Riskipainotetut taseet ovat pienemmät kuin koko taseet eli antavat paremman kuvan pääoman riittävyydestä. Aineettomia saatavia sisältävät taseet ovat suurempia kuin vain aineellisia saatavia sisältävät taseet, mikä taas pienentää vakavaraisuutta. Pääomaan voidaan sisällyttää erityyppisiä omien varojen eriä jotka puolestaan nostavat vakavaraisuutta[1]. Ottaen huomioon finanssikriisin todistama käytetyn riskipainotuksen surkeus olisi luonnollista, että tasetta käytettäisiin sellaisenaan.
Oletettujen tappioiden, tasearvojen muutosten ja pääomakäsitteen erojen vuoksi voidaan arvioida pankkien tarvitsevan varsin vaihtelevasti lisää pääomaa.
Arvioita tulevan testin tuloksista
Äskettäin on ilmaantunut julkisiin tietoihin perustuva arvio siitä, miten paljon lisäpääomaa EKP saattaa eri olettamuksin edellyttää suurilta euroalueen pankeilta[2]. Tämän selvityksen mukaan jo stressaamattomien tasearvojen perusteella nämä pankit näyttävät, mittaustavasta riippuen, tarvitsevan yhteensä 8 – 67 mrd. euroa lisää pääomaa[3].
Oletetun järjestelmäkriisin tapauksessa suurten euroalueen pankkien lisäpääoman tarve nousisi tämän karkean selvityksen mukaan 237 -785 mrd. euroon[4]. Haarukka riippuu siitä, kuinka korkealle halutaan stressitestin seurauksena nostaa pankkien lisäpääoman tarvetta (välillä 3 – 7 % pankkien tasearvosta). Koko euroalueen osalta arvio olisi suurempi, koska myös keskisuuret ja pienet pankit saattaisivat uudessa järjestelmäkriisissä joutua vaikeuksiin.
Vaaditun lisäpääoman hankinta
Stressitestin aikanaan valmistuttua pankit ja viranomaiset joutuvat päättämään mitä sen perusteella tehdään. Vaihtoehtoja on käytännössä vain kaksi. Liian vähän pääomaa omaavien pankkien pitää saada sitä lisää tai ne joutuvat selvitystilaan. Todennäköisesti pankeille annetaan aikaa lisäpääoman hankkimiseksi.
Pankit voivat saada tarvittavan lisäpääoman usealla tavalla. Jos tarve on vähäinen suhteessa nykyiseen pääomaan se voi laskea liikkeelle uusia osakkeita. Jos tarve on suuri eikä osakkeita saada myytyä se voi, selvitystilan uhalla, muuttaa velkojaan omistukseksi (bail-in). Jos tämä ei ole mahdollista tai riittävää eikä valtio hyväksy selvitystilaa, se voi saada julkista tukea (bail-out eli veronmaksajavastuun toteuttaminen). Sellaista vaihtoehtoa ei käytännössä ole, ettei tehdä mitään.
Selvityksen mukaan lisäpääoman tarve on suuri. Se ylittäisi, yhden tai useamman vakavaraisuusmittarin mukaan, tutkittujen pankkien nykyisen pääoman arvon useissa euromaissa. Vaikein on tilanne Belgiassa, mutta lisäpääoman tarve ylittää reilusti nykypääoman arvo myös Italiassa, Kreikassa, Kyproksessa, Portugalissa, Ranskassa ja Saksassa.
Vakuudetonta pääomaksi muutettavaa velkaa (bail-in) olisi riittävästi Portugalissa ja Italiassa. Sen sijaan näyttää siltä, että julkista tukea (tai eräiden pankkien selvitystilaa) saatetaan edellyttää Belgiassa, Kreikassa, Kyproksessa, Ranskassa ja Saksassa. Sen sijaan esim. Espanjan tai Irlannin pankeilla näyttää olevan mahdollisuuksia selviytyä pelkästään osakeanneilla.
Arvion merkitys
Tässä vaiheessa kannattaa muistuttaa, että yllä olevaa perustuu selvitykseen jossa on käytetty vain julkisia tietoja ja arvauksia siitä, miten EKP saattaisi toteuttaa tasearvionsa kuluvan vuoden aikana. Jos yllä esitetty selvitys kuitenkin on osapuilleen oikeassa, mikä tämä merkitsee euroalueelle ja Suomelle ehkä jo kuluvan vuoden osalta?
Monet pankit tulevat todennäköisesti pyrkimään eroon ongelmasaatavistaan ja yrittävät lisätä omaa pääomaa osakeanneilla tai omaisuutta myymällä. Tämä vähentää entisestään niiden lähiaikojen halua lisätä luotonantoaan. Tämä pitää taloustilannetta heikkona. Monet muut pankit joutuvat odottamaan viranomaisten harkintaa, jonka jälkeen ne joko joutuvat selvitystilaan, muuttavat osan velkojaan omaksi riskipääomaksi tai toivovat julkista tukea. Muutamat euroalueen jäsenmaat saattavat joutua hakemaan tukea EVM:ltä tuettuaan omaa pankkijärjestelmäänsä.
Tämä taas viittaa siihen, että on syytä odottaa lisää tukivaatimuksia euroalueen ja sen pankkijärjestelmän ylläpitämiseksi kuluvan vuoden loppupuolella. Vaatimukset yhteisvastuun lisäämiseksi tulevat voimistumaan. Markkinaspekulaatiot eri pankkien tulevaisuudesta alkavat kuluvan vuoden keskivaiheilla. Senkin takia pankkiunionin kaikkien osien valmistumista todennäköisesti kiirehditään.
Pahimmassa tapauksessa heiveröinen kasvu euroalueella heikentää stressitestin tavoittelemaa uskottavuuden ja markkinarauhan palautumista.
Koska pankkiunioni on päätetty perustaa, tämä voi olla viimeinen kerta kun jokainen maa itse vastaa pankkijärjestelmänsä tappioista. Seuraavalla kerralla kaikki jäsenmaat vastaavat yhteisesti mahdollisesta tuesta, oleellisesti euroalueen virkamiesten harkinnan mukaisessa laajuudessa. Ottaen huomioon euroalueen ja sen tärkeiden vientimarkkinoiden heiveröinen taloustilanne, seuraava kerta ei välttämättä ole kovin kaukana. Kaikki tämä tapahtuu kuitenkin eurovaalien jälkeen. Sopii sen takia toivoa, että asiasta tohditaan julkisuudessa keskustella hyvissa ajoin vaikkakin vain ennakkoarvailujen perusteella.
[2] Katso internet-sivua http://www.voxeu.org/article/what-asset-quality-review-likely-find-independent-evidence.
[3] On odotettavissa, että pankit lähikuukausina ainakin osittain kirjaavat nämä toistaiseksi piilossa olleet tappiot. Deutsche Bankin äskettäinen odottamaton ja suurelta osin tappiovarausten kasvattamisesta johtuva 1 mrd. euron tappiokirjaus saattaa olla tästä ensimmäisiä esimerkkejä.
[4] Jos pankit kirjaisivat alas kaikki ongelmaluottonsa, niiden taseet pienenisivät ja pääomatarve olisi vastaavasti pienempi. Pääoman lisätarve on aikaisemmin esitettyjen arvioiden korkeammasta päästä, katso esim. http://www.voxeu.org/article/first-steps-banking-union-implementation.