Hyvä huono uutinen?

 

Täällä on jo varsin usein varoitettu siitä, että Suomen velkakehitys vie vähitellen maatamme kohti euroalueen kriisimaiden joukkoa. Samanlainen huoli on nyt valitettavasti alkanut esiintyä myös ulkomailla. On todella ikävää, että asioiden on sallittu luisua näin pitkälle.

 

Viime viikolla saksalainen tutkimuslaitos Centrum für Europäische Politik (CEP) julkaisi arvion, jossa ensimmäistä kertaa todettiin Suomen luottokelpoisuuden heikentyneen1. Kyse on tutkimuslaitoksen eikä luottoluokittajan arviosta, mikä selittänee asian Suomessa saamaa mitätöntä huomiota. Huomion vähäisyys ihmetyttää, koska arvio epäsuorasti asettaa kyseenalaisiksi nykyisten päättäjien talous- ja yleispoliittiset kyvyt.

 

Raportista ja Suomen roolista siinä raportoi suurelle yleisölle näkyvästi mm. saksalainen lehti Die Welt2. Lehti arvioi, että CEP:n selvityksen perusteella euroalueen kriisi alkaa nyt koskettaa myös pohjoisia maita, Suomi mukaanlukien. Suomen perusongelmiin luetaan kulutuskysynnän pitkään jatkunut liian korkea taso suhteessa investointeihin. Lisäksi kerrataan, että Kreikan, Italian ja Ranskan luottokelpoisuus pysyy heikkona.

 

Kysymys on Suomen kannalta todella huonosta julkisuudesta, joka kuitenkin ehkä tulee sopivaan aikaan. Muussakin ulkomaan mediassa saatetaan tästä lähtien seurata Suomen talouden ja velkaantuneisuuden kehitystä entistä tarkemmin. Kehitys ei enää ole vain rahoitusmarkkinoiden ammattilaisten ja kansainvälisten viranomaisten kiinnostuksen kohteena. Tämä asettaa vähitellen suomalaisten päättäjien toimet ja sopimiskyvyn nykyistä tarkemman kansainvälisen suurennuslasin alle.

 

Menneinä aikoina saavutettu hyvä maine säilyy vain jos tämän päivän toimet sitä vahvistavat. Suomalaisten päättäjien selityksiin ja toiveisiin kiinnitetään jatkossa vähemmän huomiota kuin ennen. Sen sijaan tullaan edellyttämään, että niihin liittyy myös konkreettisia toimia velkakehityksen taittamiseksi. Voisi toivoa, että ulkomaisen tarkkaavaisuuden ja äänekkyyden nousu vauhdittavat Suomen hallituksen ja opposition valmiutta sopia käytännön toimista eikä korkeintaan vain yleisluontoisista tavoitteista.

 

Jos näin kävisi, voisi huonosta uutisesta ehkä viime kädessä tulla hyvä.

 

About Peter Nyberg

VTT Peter Nyberg toimi ennen eläköitymistään v. 2010 valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston ylijohtajana. Ministeriöön hän tuli 1998 Suomen Pankista jossa hän toimi pitkään eri tehtävissä, lopuksi johtokunnan neuvonantajana. Eläkkeellä Nyberg on mm. Irlannin hallituksen määräyksestä selvittänyt Irlannin pankkikriisin syitä. Hän toimi Kansainvälisessä valuuttarahastossa vanhempana tutkijana 1980-luvulla.
This entry was posted in Kommentit and tagged , , , . Bookmark the permalink.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *