Helsingin Sanomat totesi pääkirjoituksessaan 15.12.2012 että edellisen päivän EU-johtajien kokous poisti eurovisioista visiot. Kokouksessa presidentin ja EU-komission pitkälle meneviin ehdotuksiin (kts. edellinen kommenttini) ei yksityiskohtaisesti sitouduttu. Otsikko on silti harhaanjohtava eikä pääkirjoituksen tekstikään lupaa liittopyrkimysten nyt laantuvan.
Komissio on suoraan ja epäsuorasti esittänyt tavoitteitaan uuden valtioliiton synnyttämisestä ja toiminnasta. Kirjatut tavoitteet ovat nyt yksityiskohtaisemmat ja selkeämmät kuin aikaisemmin. Nämä asiakirjat jäävät elämään. Ne eivät menetä merkitystään eivätkä tavoitteet ajankohtaisuuttaan vain siksi, että jäsenmaat yhdessä kokouksessa jättävät ne hyväksymättä.
On syytä odottaa komission nyt aloittavan aikaisemminkin menestykselliseksi osoittautuneen väsyttämistaktiikan. Komissiolla on yksinoikeus direktiivien ja asetusten esittämiseen. Jäsenmailla on vain oikeus vaatia esityksiin muutoksia. Periaatteessa yksituumaiset jäsenmaat voivat yksityiskohtaisestikin määritellä esitysten lopullisen sisällön. Komissio pyrkii kuitenkin sisällyttämään esityksiinsä kohtia, joita joskus voidaan käyttää uutena avauksena heidän toivomansa lopputuloksen aikaansaamiseksi.
EU-huippukokouksen johtopäätöksiä[1]on syytä lukea tarkkaan. Kyllä, vain yhteinen pankkivalvonta on nyt hyväksytty kaikkine epäselvyyksineen. Komissiolta on kuitenkin pyydetty ensi vuoden aikana luonnos yhteiseksi pankkien resoluutiojärjestelmäksi. Valvonta jää tehottomaksi ilman sellaista järjestelmää. Siihen liittyy väistämättä yhteisvastuu pankkien pääomittamis- ja sulkemispäätösten aiheuttamista kustannuksista. Päämiehet ovat käytännössä pyytäneet komissiolta muodollisen ehdotuksen yhteisrahoituksen laajentamisesta nykyisestään.
Suunnitelmissa on käyttää EVM:ää eri maiden ongelmapankkien suoraan pääomittamiseen. Ongelmana on ollut erimielisyys jäsenmaiden välillä mm. siitä, kenen tulisi osallistua pankkien nykyisten mittavien tappioiden kattamiseen. Toistaiseksi esim. Suomi ei ole ollut valmis osallistumaan Espanjan pankkien tiedossa olevien tappioiden kattamiseen. EU-johtajat kuitenkin toteavat haluavansa ongelmalle ratkaisun ensi vuoden alkupuolella. Kyse näyttää siten lisääntyvästi olevan enää siitä, mitä kautta ja mille kohteille yhteisrahoitusta käytetään. Enää kukaan ei näytä vastustavan yhteisrahoituksen periaatetta sinänsä.
Johtopäätöksissä pannaan merkille presidentin ja EU-komission esitykset uudesta valtioliitosta. Niitä ei torjuta mikä voidaan nähdä merkittävänä valtioliiton kannattajien osavoittona. Kyseiset asiakirjat jäävät nyt elämään ja niihin on mahdollista viitata ja palata heti kun tilanne näyttää sopivalta. EU-johtajat ovat yhdessä antaneet ymmärtää, että asiakirjoissa olevat tavoitteet ja menetelmät eivät ole ainakaan poissuljettuja.
EU-johtajien johtopäätökset varmistavat sen, että EU-komission tulevissa ehdotuksissa on odotettavissa liittovaltion kehittämistä helpottavia kirjauksia. Kirjaukset eivät voi edistää liittovaltiota suoraan mutta tärkeintä on, että ne aikanaan voidaan tarkoituksenmukaisesti tulkita sellaisiksi. Tärkeää ei ole miten Suomessa tulkitaan tehdyt päätökset vaan miten päätökset aikanaan enemmistöpäätöksellä EU-foorumeilla voidaan tulkita.
Näin ollen viime EU-johtajien kokous ei mitenkään todistanut, että kehitys kohti liittovaltiota olisi heikentynyt. Visiointi on vain hetkeksi vaihtunut taloudellisen yhteisvastuun varmistusvaiheeseen. Lisää ehdotuksia tulonsiirtojen lisäämiseksi sekä velkojen ja rahoituksen yhteisvastuun synnyttämiseksi on odotettavissa ensi vuonna.